Mulla on yksi laji, jota teen vain kesäisin. Se on friba, eli ultimatea vähän sovelletuin säännöin, jota pelaan seurakavereideni kanssa sisälajin sijaan. Tosi tehokasta, koska siinä saa juosta ihan kunnolla intervallityyppisesti, mikä on tosiaan erittäin tehokas tapa kasvattaa kuntoa. Lisäksi se on yksi niistä harvinaisista peleistä, joista tykkään. Olen nimittäin vahvasti yksilöurheilija. Tosin hieman tässä "vanhemmalla iällä", kun urheilullisia ominaisuuksia on tullut lisää, olen ruvennut tykkääämään vähän enemmän joukkuepeleistä. Taaskin kilpailuhenkisyydestäni johtuen, en ole tykännyt pelata, jos en ole siinä lainkaan hyvä. Jalkapallo muuten on aika kivaa, mutta sähly ja koris eivät ole!
Tässä pari viikkoa sain fribassa kiekon silmäkulmaani. Naamani näytti seuraavana päivänä tältä :D ! Eka musta silmä tuli siis koettua.
Puoliksi kesälaji mulle on taas pyöräily. Talvisin ja viileillä ilmoilla syksyllä, tai keväällä, en pyöräile. Mutta nyt kesällä pyöräilen mielelläni salille tai pelaamaan. Juoksemista teen siis ympäri vuoden. Siinä mua ei säät ja lämpötilat haittaa, koska juoksu on mulle niin mieluisaa. Pyöräily on ihan jees, mutta ei lähellekään niin kivaa kuin juokseminen.
 |
| Mun menopeli |
Koska jonkinlainen kamera on aina mukanani, usein se muuten on ihana iPhoneni :), pysähdyn aina matkalla, jos näen kauniin maiseman, johon yhdistyy jotenkin ainutlaatuinen, tai taianomainen tunnelma. Viime viikolla pyöräillessäni fribasta kotiini, oli aivan upea sininen yö. Olimme siis istumassa iltaa pelin jälkeen. Tänään taas pelien jälkeen ilta-aurinko oli säkenöivä Hietsussa.
 |
| Maalatun kaunis, sininen yö pyörän selässä |
 |
| Kesäillan kauneutta pyörämatkan varrelta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti