sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Vähähiilihydraattisuudesta

Suomi on dieettien ennätysmaa, mikä ei kuitenkaan näy lihavuustilastoissa, vaan päinvastoin - kansa paisuu sitä mukaan kuin uusia superruokavalioita putkahtelee saataville. Suomessa asiantuntijoiden tietämykseen ja tutkimustuloksiin perustuva ravitsemustiedotus on kuitenkin heikkoa, joten monet dieetit perustuvat itseoppineiden päätelmiin. Yritän pohjata näitä seuraavaksi esittelemiäni väitteitä tutkittuun tietoon, jota olen ajan myötä kerännyt ja saanut kilpaurheilun kautta. Lähdeviitteitä minulla ei valitettavasti ole listattuna, joten uskokoon ken haluaa, ja muistutan vielä, etten TODELLAKAAN ole ravitsemusasiantuntija :).

Yksi syy noudattaa jotakin tiettyä ruokavaliota on joillekin imagokysymys. Lokerointi ja asioiden nimeäminen on tärkeää ihmisen psyykeelle, joten on ihan luonnollista, että haluaa etsiä selkeyttäviä nimikkeitä asioille. Lisäksi yksioikoisia ohjeita on helppo noudattaa, varsinkin jos ei tiedä aiheesta, eikä ole kiinnostunut, tai halukas etsimään tietoa. Olenhan minäkin nimennyt ruokatyylini terveelliseksi ja elinvoimaa hakevaksi.

Toisaalta moni hakee dieeteillä oikotietä onneen. Sitä ei kuitenkaan ole. Vartalo pysyy hoikkana, kun syö saman verran kuin kuluttaa. Mitä enemmän tekee ja urheilee sitä enemmän kuluttaa. Istuminen kuluttaa esimerkiksi todella vähän. Laihtuminen tapahtuu, kun kaloreita syö vähemmän kuin kuluttaa, lihominen päinvastoin.

Kannattaa muistaa, että ihmisen peruselintoiminnot, ilman että tekee yhtään mitään, eli keho vain pitää elintoimintojaan yllä, vievät ihmisen lihasmassasta riippuen yleensä noin 1000-2000kcal. Jos paino koostuu suuremmaksi osaksi rasvasta, eli rasvaprosentti on korkea, ei peruskulutus ole suuri, vaikka paino olisikin suuri (painavan kehon liikuttaminen kuluttaa kyllä enemmän kuin kevyen). Pieni rasvaprosentti ja suuri lihaspaino nostavat peruskulutusta huomattavasti. Tällainen henkilö kuluttaa siis levossakin paljon. Siksi lihasten hankkiminen kannattaa :). Kehon tarkan koostumuksen saa selville esimerkiksi kuntosaleilla järjestettävissä kehonkoostumusmittauksissa.

Karppaus on ollut jo jopa yllättävän pitkään kuuma sana, vaikka sen kannatus rupeaa hiljalleen hiipumaan, ja ehkä ihan hyväkin niin. Kovien eläinrasvojen suosiminen ei vaan ole terveellistä sydämelle ja verisuonille. Pysyviä pitkäaikaistuloksia sen toimivuudesta ei myöskään ole. Tosiasiahan on se, että mikäli mistä tahansa ruuokavalion osasta karsii, saa kalorit alemmas, jolloin lopulta laihtuu. Kun syö tarpeeksi vähän, voi laihtua vaikka karkilla, mutta terveellistä se ei todellakaan ole, koska karkki on täysin ravintoköyhää, ja takuulla on kaamea nälkä ja väsyttää puuttuvien ravintoaineiden vuoksi. En suosittele edes kokeilemaan, vaikka saattaa kuulostaa hauskalta idealta. Karppauksesta poimitulla vähähiilihydraattisuudella on kuitenkin paikkansa, jota puollan. On aivan selvää, että pastan, riisin ja perunan korvaaminen vihanneksilla on ruokavaliota keventävää ja terveellistä. Samoin on valkoisten jauhojen korvaaminen täysjyvällä, etenkin rukiilla ja speltillä.

Kun haluan keventää, pidän ns. hiilihydraatittoman päivän (yksi päivä riittää). Päivä toimii minun kohdallani puhdistavana ponnahduksena takaisin normaaliin rytmiin, kun olen ollut välittämättä ns. terveysasioista. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaloriton pussikeittopäivä, koska en perusta litkuilla kevennyksestä. Sen sijaan päivä tarkoittaa sitä, että jätän pois kaikki viljatuotteet ja perunan, eli en syö minkäänlaista leipää, tai puuroa, joita normaalisti kyllä käytän. Riisiä, pastaa ja perunaa en käytä muutenkaan.  Hiilihydraatit nimittäin keräävät nestettä kehoon (niiden sokerit sitovat vettä), mikä nostaa painoa, jos hiilihydraatteja syö yllättäen paljon. Tämä hiilihydraatiton proteiinipitoisempi päivä sitten vähän poistaa niitä treenin lisäksi. Tällainen päivä ei välttämättä toimi kuitenkaan kaikilla, koska jokaisen keho toimii yksilöllisesti. Olen selvittänyt tämän toimivuuden kohdallani ihan vain kokeilemalla yritysten ja erehdysten kautta.

Täytyy muuten puoltaa tuota hiilihydraattilatausta silloin, kun on tulossa pitkä kisa, koska täydet hiilihydraattivarastot tarjoavat  tarvittavaa lisäenergiaa, jota ei keho pysty muodostamaan itse urheilusuorituksen aikana. Tästä syystähän kestävyyslajeissa harrastetaankin hiilihydraattitankkausta, joka täytyy muuten aloittaa tarpeeksi ajoissa. Yksi päivä ennen kisaa ei ole riittävä, eikä ajankohta oikea, mutta sehän on jo toinen aihe :).

Kokosin tähän kuitenkin ihania ruokia, joita voi syödä vähähiilihydraattisena päivänä.


Sashimia
Ns. karppipizzaa, eli pizzaa, jonka pohjaan ei käytetä jauhoa, vaan mm. rahkaa ja juustoa, sekä mantelijauhoa. Pizzan päältä jätän
sitten juuston pois. Tosin tässä pizzassa on täytteenä fetaa sipulin, kylmäsavulohen ja paprikan kaverina.
Erilaisia salaatteja. Tässä vesimeloonia, leipäjuustoa, mansikoita, rucolaa ja pippuria.


Kasvismunakas raejuustolla, kurkulla, keitetyillä punajuurilla ja salaatinlehdillä

Lihapullia (ilman korppujauhoja) ja niidenlisukkeena
joko salaattia tai paistettuja kasviksia, esim. munakoisoa, paprikaa ja sipulia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti