Treenimotivaatiosta

Mitä järkeä? Se on tuttu kysymys treeni-intoilijalle.

Käyn nyt vähän läpi treenimootivaatio asioita, ja pyrin antamaan vähän vinkkejä kaikille kuntoilusta kiinnostuneille ja sen aloittamista vielä miettiville.

Tänään nimittäin venytin rajojani ja päätin juosta taas, vaikka tiesin, että lenkistä tulee raskas, koska edellisestä lepopäivästä on aikaa, ja lähipäivinä olen juossut paljon (eilenkin).  Juoksin 2h, ja ihan sillä mentaliteetilla, että nyt vaan mennään ja pysytään liikkeessä, vaikka askel painaa. Sellaiset pikkuisen vajaat 20km siinä meni, eli vauhti ei ollut kova. Mutta kyllä kannatti!

Jotkut ihmettelevät todennäköisesti miksi näin teen, tai miksi ylipäätään treenaan näin paljon. Siihen on kolme syytä, joista viimeisestä hyötyisi jokainen:

1. Mussa on jokin käsittämätön sisäänrakennettu treenimotivaatio ja itsekuri, joten treenaamaan lähteminen tapahtuu lähes itsestään. Jos ei treeni maistu ollenkaan, olen yleensä kipeä, tai tulossa kipeäksi. Kuitenkin on mullakin hetkiä, jollloin joku tietty treeni ei nappaa. Usein ne treenit, joissa ei ole niin hyvä, ovat niitä vihatuimpia. Niitä juuri pitäisi tehdä, tai ainakin kerran viikkoon voi mahduttaa yhden "pakkopullasetin".

2. Treenaaminen vähän niin kuin kuuluu kilpaurheiluun ;)

3. Rajojen venyttäminen kasvattaa kunnon lisäksi henkistä kanttia. Ne treenit, jotka tuntuvat pahimmilta, kehittävät yleensä eniten. "Hedelmät" puurtamisesta poimitaan sitten niissä parhaissa hetkissä (joiden olisi suotavaa pulpahtavan esiin kisoissa), jolloin kaikki tuntuu menevän helposti, kuin itsestään. Silloin voi saavuttaa urheilun flow-tilan, joka taas kantaa niiden takkuisten hetkien yli.

Rankoilta tuntuvat treenit kasvattavat siis kokonaisvaltaista kestävyyttä, koska mieli yleensä yrittää pistää hanttiin. Keho jaksaa yllättävän paljon ja pitkälle, mutta sitä ei välttämättä uskalleta rasittaa tarpeeksi, vaikka keho on tehty rasitettavaksi. On hyvä kuunnella kehoaan, mutta usein treenaamisen estää kuitenkin mieli, eikä keho. Kun ei huvita, mieli kääntää huvittamattomuuden vaikkapa lihaskireydeksi. Ajatukset ohjautuvat lihasten tutkiskeluun, ja kun niihin kiinnittää huomita, varmasti löytää jonkinlaista vaivaa. Jokaisesta pikkuvihlaisusta ei myöskään välttämättä tarvitse välittää. Kyky erottaa kivun merkityksellisyys kehittyy, milläs muulla kuin, treenillä, jolloin kehontuntemus oikeasti kasvaa. Tämän mieli-kehosuhteen tiedostaminen saa mut tsemppaamaan.

Mutta mistä muuten voi saada treenimotivaatiota, jos tuo edellinen syy ei riitä?

Niitä heikkoja hetkiä varten olen kehittänyt muutamia niksejä, jotka toimivat erityisesti juoksemisessa:

* Aivot narikkaan ja menoksi. Ota aika, jonka päätät pysyä liikkeessä, äläkä pysähdy ennen ajan täyttymistä. Älä juokse matkaa, vaan aikaa.  Pidä vauhti hitaana, koska on pääasia, että vain menet!!

* Tyhjennä ajatukset ja katsele vain maailmaa ympärilläsi.

* Ohjaa ajatukset johonkin ongelmaan, jota olet pohtimassa. Lenkillä olen ratkaissut monia pulmia ja keksinyt uutta vaikkapa työhön liittyvää.

* Laita jotain reipasta musiikkia, joka vangitsee keskittymisesi. Pingo musan tahtiin, niin aika menee nopeammin.

* Ajattele treenistä saatavaa hyötyä: kasvatat kuntoasi nyt eniten, kun joudut taistelemaan, ja lisäksi henkinen kanttisi kasvaa, joten ensi kerralla siedät paremmin nihkeää menoa, myös toisessa treenimuodossa. Todennäköisesti ajatuksesi estävät sinua, ei kehosi. Varsinkin kilpailuihin tämä kasvattaa. Joskus on tilanteita, kun väsyttää, eikä kiinnosta, mutta niiden ei saa antaa pilata suoritusta.

* Tsemppaa itseäsi puhumalla itsellesi. Tämä ehkä kannattaa tehdä mielen sisäisesti, ettei sinua katsota kummasti ;). Mutta siis keksi itsellesi kannustava lause, jolla saat itseesi liikettä. Se voi olla esim: kyllä sä pystyt siihen/ on tämä tehty ennnenkin/ nyt näytät, että susta on tähän jne. Joskus myös komentava ote on hyvä: "nyt jumaliste pistät sen pehvasi liikkeelle" :D.

* Ajattele treenin jälkeistä fiilistä. Urheilu vapauttaa endorfiineja, hyvänolon hormoneja, joten saat hormoniryöpyn joka tapauksessa treenin jälkeen palkinnoksi.

Nuo toimivat omalla kohdallani, mutta ei varmastikaan kaikilla. Jos haluat laihduttaa, voit ottaa kannustimeksi kulutetut kalorit.

Tarkoitus EI kuitenkaan ole tehdä jokaisesta treenistä tuskaa, vaan kyseessä on tosiaan tsemppaus hetkiin, kun ei huvita/ kiinnosta tai väsyttää. Väsyminen voi muuten johtua myös alhaisesta energiatasosta. Jos olet väsynyt töiden jälkeen, niin opettele syömään töissä  noin tuntia ennen lähtöäsi välipalaa. Heti kotiin päästyäisi voit sitten lähteä lenkille, eikä homma jää tekemättä nälän takia, tai siksi, että lösähtää sohvalle. 3 kertaa viikossa riittääm ja yksi kerroista voi olla viikonloppuna. Aluksi treenaaminen tuntuu vievän enemmän energiaa, kuin se antaa, mutta kunnon kasvaessa huomaat energiatasosi nousevan, ja treenaamisen kasvattavan energiaa. Lepopäpäiviä ei saa kuitenkaan unohtaa! Minäkin pidän omani, uskokaa pois :).